Aamoria ootellessa valmistui kiipeilyteline. Kuinka sattuikin olemaan sopiva kolonen seinässä. Ylhäältä on hyvät kyttäysnäkymät keittiöön, olohuoneeseen, eteisen ja yläkerran oville, taatusti ei jää Aamori mistään tärkeästä paitsi :D

Levyt isäntä sahasi aaltoilemaan, jotta kipuaminen onnistuu ketterästi. Tietty pehmustettuna, jottei pieni liukastu maalatulla pinnalla.

Alhaalla pallomeri huopapalloista ja huopasydämistä. Koukkuihin on helppo vaihtaa virikkeitä, jos paperitöllö on parempi, laitetaan paperitöllöjä :D

Kiipeilytelineen ylätasanteelta pääsee "vaarinkaapin" päälle. Sinne laitettiin pehmoinen pesä pörröpallolle. Maalasin varuiksi nimen laatikon kupeeseen, jottei isäntä erehdy ittiään sinne tunkemaan.

Ylätasanteella myös raapimapölkky. Melekosesti menee köyttä mokomaan. 30 metriä kun pyörittelee lättäpersiillä lattialla kuumaliiman kanssa, tietää pyöritelleensä. Suonenvetoo ja kaikenmoista kramppia aiheuttaa vanhoille <3

Fi* Kuuratassun Amor, (SIB a 24) kuvassa viiden päivän ikäisenä.

Amorhan asustelee vielä Kuuratassun kissalassa kolmen siskonsa ja äitinsä kanssa, mutta tässä pieni kuvapläjäys. Kuvat: Kuuratassun Siperiankissat

Avoimin silmin - Amor 1vko 5pv

Vakain tassuin kohti seikkailua - Amor 2vko

Siperiankissa Amor, Lumon ja Zorron poika 3vko 6pv

Kaikki Amor-asteroidit. Vasemmalta Almeria, Aditi, Amor ja alimmaisena Alinda.

Rakkaalla lapsella on monta nimeä, Amoria on puhuteltu myös Myrtiksi. Kuvassa 5vkoa 4pv.

Joulun tunnelmissa - Amor 7vko 2pv.

Pennuthan muuttavat uusiin koteihinsa aikaisintaan 12 viikkoisina. Nopeaa raksutusta ja laskelmaa, ööö, syntyneet marraskuun toinen, nyt ovat yhdeksän viikkoisia, elikkäs ainaskin kolme viikkoa vielä.

Kunpa tuo aika lentäisi siivillä, niin malttamattomana tuota pörröpalloa jo odotellaan. Odotellessa tietty rakennellaan kylän komeinta kiipeily/makoilupaikkaa, kylän komeinta nukkupaikkaa, suunnitellaan kylän komeinta ulkoilutarhaa ja...  ja...  ja... mikäänhän ei ole liikaa kylän komeimmalle pörröpallolle :D Noo, isäntä ei luvannut kuurakettia rakentaa pienelle asteroidille, son kuulemma Saukin oraville.

Nyt on niin niin huono keli, jotta on juurikin oikea hetki tilata luomusiemeniä kevätkylvöihin. Kasvihuoneeseen tulee ainakin chilejä: early jalapenoa, hungarian hot waxia ja joe´s longia. Tietty myös basilikaa: mammuttia, punaista ja kanelia. Varmaan löytyy kolonen steviallekin. Kohta alkaa aurinko paistaan ja me Amorin kanssa hoidellaan pikkaisia taimia hellästi ja rakkaudella. Juu. Saattaahan se olla jotta miun luomusiemenet jostain syystä joku pörröpallo kääntää nurinniskoin :D

Siperiankissa Amor Kuuratassun kissalasta muuttaa meille. Vielä saamme poikaa hiukan odotella, karvapallolla kun on leikit vielä kesken äitinsä ja siskojensa kanssa. Mutta nyt jo saat kommenttilootassa ihastella ja ylisanoin kehuskella tätä söpiäistä :D

Tervetuloa Amor <3

Rauhallista Joulua ystävät blogeissa ja muualla!

Sama pilkullisena. Nämä kun ois yhdistäny yhdeksi ois tullu hyvä. Seinä Janakkalan kirkko -versiosta ja ikkunalasit tästä. Ehkä ensi jouluna tai seuraavana.

Nuo pilkut pisteet ja sokeripallukat pelastaa kun alkaa olla kiirus tai muuten jo tympii koko touhu :) Ne on nopeita pyöräyttää.

Kuuset oli helppo kasata. Laitetaan pikkukuusia päälletysten jo ennen paistamista ja pieni tähti päälle yhdistämään. Hyvin paistuivat yhteen. Pitää antaa jäähtyä hyvin ennen kuin ottaa pelliltä pois.

Meiän piparikirkko on tänä vuonna säästeliäästi koristeltu. Pinsetitkin on kadoksissa niin ei voi liioitella. Maailmalle lähtevä kirkko saa sitä vastoin hyvinkin paljon runsaamman ja värikkäämmän koristelun. Siintä kuva ehkä huomenissa.

Kivien saumoissa on myös "sammalta" :) Käyttäkää mielikuvitusta, ei näy kuvassa, mutta kyllä sitä siellä on.

Muumitikkarit ei riittäneetkään molempiin kirkkoihin, niinpä tässä perinteinen liivateikkuna. Jatkossa ostan enämpi tikkareita, niillä on paljon helpompi tehdä tuo ikkuna ja tuloo siintä komiampikin. Ja valothan tuonne tulee sisälle tietty ja ympärille ehkä jotain joulurömpäkettä.

Jaoin ensin valkean pikeerin osiin ja aloitin kokeilevan keittiön värjäysoperaation :) Ylhäältä vasemmalta värinä kurkuma, kaneli ja kaakao. Keskellä värjäämätön, pinaatti (tuli haalea, yritin lisätä kuivattua steviaa, siitä tuli vaan pieniä pilkkuja) ja mansikka. Alhaalta pikantti mustikka chilillä chilin ystävän kirkkoon, tavallinen mustikka anopin kirkkoon ja reunimmaisena aronia.

Itse pikeeriin käytin yhden munan valkuaisen, neljä desiä tomusokeria ja pari tippaa sitruunamehua.

Lasimaalaukset tehdään jo piparien paisto vaiheessa. Taikinan ikkuna-aukon lapioin kukkuroilleen muumitikkarimuruja. Paistetaan ihan normisti se viisi minuuttia 200 asteessa ja tadaa siinnä se on.

Nyt miä lähden koristeleen.

Joulunäpertelyt Jaanun kanssa jatkuvat.

Tämän vuoden joulupuussa on pinkit valot. Takana viimevuotinen.

Pohjalla kartio pöntössä. Sitten pyöräytetään valot ympärille. Vuorataan maapähkinöillä. Ledien päälle liimasin mosaiikkikiviä ja muovitähtiä, näin sain räikeän pinkin värin hiukka haalenemaan. Sitten vaan sikinsokin kuumaliimalla hirvimakarooneja, porometalliplätkiä, kultasydämiä ja appelsiinia ja kaikkea ylimääräistä krääsää laatikoista. Ja tadaa, valmista tuli.

Tässä Jaanun ihanat kranssit. Ensin kaikkea mahdollista -malli...

sitten kaikkea pikkaisesti -malli. Kauniita molemmat.

Perinteiset joulukranssitalkoot pyöräytetty käyntiin Jaanun kanssa. Tämä siniruskea versio on kyhätty vanhan pajukranssin päälle. Komeron perältä löytyi kuivattuja appelsiinin siivuja ja sinisiä lasihelmikukkia.

Ulkokranssiin pyöräytin vanhat himmeät ulkovalot, jossa kolmasosa lampuista palanut. Ne kun pyöräytti rautalangalla renkaaksi ja ympärille punaista joulunauhaa, eipä nuita palaneita edes pahasti huomaa.

Pohjana styroksirengas joka on päällystetty kaarnalla. Punaset pesät pyöritetty simmosesta askartelu narunöhtästä, hitti miä tiiä mitä se on nimeltään. Pesässä vihreät isot viistehiotut helmet. Eipähän nuo oikeen näy kuvassa, kun piti pimiällä tuulessa ja tuiskussa ulkona kuvata. Vaikka ei huomennakaan paljoa kransseja saataisi aikaan, niin maailmahan ainakin paranee taasen kummasti.

Himmelit ovat aina kiehtoneet. Nyt tuli kylälle himmelikurssi, jonne heti suuntasimme ystävän kanssa. Kyllä kannatti, oli hieno kurssi, opetus ja kurssikaverit. 16 tuntia ja kuvassa aikaansaannos. Vasta-alkajana oltava tyytyväinen.

Ensin liottelimme olkia lämpöisessä vedessä, jotta ne pystyttiin saksimaan pätkiksi halkeilematta. Reilusti pellavalankaa pitkään neulaan ja oktaedrin opetteluun, siis toi peruskuvio, tuo pyramidit vastakkain. Sitten siintä vaan lähdettiin rakentamaan alespäin, järjestyksellä ei niin väliä, kunhan kuvio säilyy, oktaedrejä rintarinnan. Vaikeinta oli tuo solmun teko risteyskohtiin, milloin jäi löysäksi, milloin lipsahti liian tiukkaan ja ei ole mikään helppo juttu sitä solmua sitten availla. Välillä oli ahtaassa paikassa liikaa sormia, toisaalta sormia oli liian vähän.

Lanka kun kävi lyhkäiseksi, eikun solmulla lisää ja solmukohta tähdättiin jäämään oljen sisään. Koristeeksi sitten vielä kierrätyshelmiä, ennenvanhaan laitettiin vaikka nahan paloja tai kanamunan kuoria. Melkoiselta häkkyrältä näyttää, mutta voin suositella, sopii kaikille nakkisormillekin. Ei ollut niin vaikeeta kuin kuvittelin, mutta ei tietty liian helppoakaan :D

Helmiaskartelua

Leikittiin helmillä ystävän kanssa. Tulos ei ehkä ole kummoinenkaan, mutta meillä oli mukavaa ja se on tärkeämpää. Miun askarteluissa on sikinsokin lasi- , muovi- ja siemenhelmiä simmosessa venuvassa siimassa.

Näitä tein kolme samansävyistä, mutta kaikki erilaisia. Ne kun tunkee ranteeseen yhtaikaa, ovat ihan hauskat. Kyllä ovat. No miä ainakin tykkäsin.

Ostin tämän kapealehtisen orkidean vajaa kolme vuotta sitten. Kukkimisen jälkeen se vain oli ja oli ja kituutti ja oli. Ja nyt se yhtäkkiä pullauttikin kukat. Luulin, jotta vain perhosorkidean saa ikkunalaudalla uudelleen kukkimaan ilman asiantuntevaa hoitoa. Nyt olen anteeksipyynnön velkaa, kun olin jo lempata hänet pihalle.

Pärnu, Viro

Me mentiin lomalle. Pärnu oli osoite, mutta laitosmaiset kylpylät eivät houkutelleet, puolivahingossa ajauduimme tähän historiaa ja romantiikkaa havisevaan pitsihuvilaan. Ja kylläpä meillä olikin mukavaa ullakkohuoneistossamme :D

1900-luvun alun jugend huvila Villa Ammende Pärnussa. Historiaa löydät täältä linkistä.

Jugend-maalauksia pursuaa seinillä ja katoissa. Sinistä, vihreää, keltaista, punaista...

Aamupala tarjoiltiin eri värisissä salongeissa. Maistuisiko muna  tänään vihreässä vai sinisessä salongissa? Kolmekerroksinen tarjotin pursusi hedelmiä, leikkeleitä, leivonnaisia. Aamiaismunan rakenne, kypsyys, melkeinpä muotokin selvitettiin tarkoin englannin kielellä ja kun se tuotiin pöytään, sehän oli juuri simmoinen ja vähän yli. Jos onnistuit käyttämään jokaista erikokoista hopeahaarukkaa ja veistä lautasesi ympäriltä, varmasti oli maha täynnä sen jälkeen.

Hotelli on sopivan kävelymatkan päässä keskustasta. Puukujia, tuhansia lehmuksia. Ihan pakko oli noukkia pussillinen tammenterhoja joulukransseja varten.

Rüütli, värikäs kävelykatu täynnä pieniä puoteja.

Suosikkini tällä kertaa olivat Kirjavan lampaan puoti ja Helmiparatiisi, molemmat Rüütlillä. Kuva kertoo, jotta tarjolla oli villaa, helmiä, värejä, nauhoja, korun osia.... Tässä välissä en mainitse niitä valtavia suklaakakkuja, enkä kahvia vana tallinn -liköörillä.

Hotellissamme vartiointi pelasi läpi yön.

Kattokruunuja ja kaikkea kukkivaa.

Pääovella oli neljä ryhdikästä pitkätukkasoturia.

Aitaa oli pitkälti ja komialti.

Nuo vihreät maalatut köynnökset löysimme tornin ylimmästä huoneesta.

Vanha kotka lepäili toisen kerroksen kattokruunussa. Tai oikeestaan tuo kattokruunu lähtee toisen kerroksen katosta ja itse kruunu on eka kerroksessa.

Huone josta lähdettiin kipuamaan torniin oli täynnänsä viherkasveja, jonkinmoinen viherhuone varmaankin.

Narisevia portaita riitti. Juuri kun sain puuskutukseltani sanottua, jotta onneksi nuo rappuset oli tuossa. Isäntä avasi ovemme, jonka takaa avautui vielä yhdet kapeat pitkät valkeat portaat ullakkohuoneeseemme. Puhhuh. Ja tätä ette kyllä usko, siellä oli oma sauna ja kylpyamme. Loppu on salaisuuksia, kaikkea en teillekään kerro, heh.

Loma on lepoa.

Mattojen virkkausinto ei hiipunut vieläkään. Mutta nyt saa kyllä olla, tältä syksyltä ainakin. Kirjoottelin aiemmin, jotta tuo kilo kudetta riittää yhteen mattoon, nyt on peruttava puheita. Kutistin tuon valkoisen kuteen niin perusteellisesti ettei se riittänytkään alkuperäisen ohjeen mattoon, mutta eipä hätää, jätin välistä jokusen kerroksen pois, matto se on pienempikin matto.

Liitin maton ohjeet tänne, kliks.

Niin paljon pukkaa chiliä jottei millään kaikkea kerkee syömään. Eikun kuivatellaan. Chilit pääsivät vasta heinäkuussa kasvihuoneeseen, jotenka taitaa enimmän sadon kypsytys tapahtua tänä vuonna keittiön ikkunalla. Mutta tulevana keväänä tämä uuden kasvihuoneen onnellinen omistaja on ajoissa liikenteessä. Ei tässä mitään tomaatteja ruveta kasvatteleen, menee vaan mökki heti täyteen. Chilejä eri sorttisia ja ainakin basilikaa, katsotaan mitä talven aikana siemenluetteloista löytyy :)

Mitä siun kasvihuoneessasi kasvoi tänä kesänä?